[ Posted by Janka
Mon, 30 Mar 2009 06:17:00 GMT ]
Lately, it has happened a couple of times that a friend has mentioned a party, and it has turned out that the likeliest reason I was not invited was that I am not on Facebook. It has also happened that I have missed some interesting discussion, because it was on (Q/J)aiku, and just a couple of days ago I missed the information about the birth of a new daughter to a colleague, because the event was only announced on Twitter, the new parents understandably too busy to blog or email.
Whenever this happens, there is a momentary panic: HELP! Everything Important™ happens elsewhere! Right now too, something might be happening and I don’t know about it! It is just a question of time before everyone forgets about me!
Then I try to make it pass. I have my contacts, I have my presence, and there is no way in hell I can maintain contact to everyone I know or have known. I already have a blog, and I am on various IRC channels, and follow various community-specific forums, and I have an email address. As is, with all of those I cannot even maintain as much contact as I would like to all of those I would like to—my dearest friends, my family, some interesting people I would like to know better but never get around to. Would screaming my presence into the internet in the hope that others have more time to follow all that help? I find this unlikely.
If anything, I feel my social life needs less idling on IRC and forums, less places to poll to see if anything is happening Right Now, and more time to make things happen at leisure.
I remember that some years ago in one university students’ club we were, in all seriousness, very concerned that if we stop sending the announcement of society meetings to the student newspaper, students without email might be excluded. And yes indeed, if any students continued to not use email and web, by now they pretty much are excluded. Are there any such cases? I don’t know. I wouldn’t know. Are they less happy for it? Do they have difficulties passing time? Do they indeed have no friends left? I doubt it—but again, I wouldn’t know. Is Facebook or Twitter the new email? Will I disappear into obscurity without it? Is Everyone Else there discussing something Important right now? Why is no one saying anything on IRC? Where are they talking that I am not hearing?
Breath.
Theory: I will notice if I at some point have too much time and too little social life. Probably at that point I still have some friend left who can tell me where to find the rest of the guys.
Relevant:
* Am I still here? by Anthony Doerr. Also available as audio on QN.
* John Naish: Enough: Breaking Free from the World of More
Posted in Plain English | Tags elämä, I dont want to play anymore, yhteiskunta | 7 comments
[ Posted by Janka
Mon, 30 Mar 2009 08:37:01 GMT ]
> Opiskelija, nyt on viimeistään aika punnita eri vaihtoehtoja oman talouden parantamiseksi. Rahan lepyyttäminen tilillä kannattaa lopettaa.
Taloussanomat, via Droidy@IRCnet.
(Ei ehkä ole kilttiä pilkata realiteetintajunsa menettäneiden ihmisten kielitaitoa, mutta—“lepyyttäminen”?)
Posted in Sama suomeksi | Tags ei näin, raha, yhteiskunta | no comments
[ Posted by Janka
Fri, 20 Mar 2009 14:44:35 GMT ]
About a year ago I sold my soul (for that year) and bought a membership to a local gym on my commute route. I figured I had a busy year ahead of me and as making it to dance or swords classes had consistently failed, I had better invent something to keep me somewhat in shape.
It worked, somewhat. The ability to just go and do it, for 30-60 minutes at a time, did keep me remotely functional through some weeks. Turns out that my mantra “I cannot do exercise simply for exercise” is not really true. The probability that I skip going to the gym when tired is about equal to the probability I skip a physical art class: practically zero when I am in a good mental shape, practically one when I am dead tired. I might be more bored while running at the gym than when figuring out the intricate relationship between a counter-attack and a parry-riposte, but that’s a different matter altogether.
Yesterday I canceled the membership. Not because I did not like the gym or because it did not work, but as part of my efforts to de-clutter my life, mentally and economically. There are rapiers, forests, and push-ups in my life—I do not need a gym to stay in minimal shape, and I have better uses for the money.
Official Janka recommendation about gym memberships: recommended for rich and busy people who want to have an easy way of getting in some exercise with limited time and without having to think about it at all, or for people who actually happen to prefer going to say watching a movie or reading a book. Not recommended otherwise. Go take a walk instead.
Posted in Plain English | Tags training | 6 comments
[ Posted by Janka
Thu, 19 Mar 2009 17:23:18 GMT ]
Huomio Suomen nuoriso (ja kaikki te nuorekkaat mieluummin-iso-kuin-aikuinen tyypit): teille valehdellaan.
Teille valehdellaan jatkuvasti ja joka paikassa antaen ymmärtää itsestäänselvänä totuutena, että aikuisena on tylsää. Te luulette tietävänne, että leikinlasku ja hauskanpito eivät kuulu aikuisille, että tätien ja setien leikki on irvokasta ja jotenkin noloa ja erityisesti poikkeustapaus (ja että itse ette ole täti ettekä setä, vaikka olisittekin nelikymppinen). Te ajattelette vakavissanne, että sitten kun on aikuinen, ei enää tykkää juoda viiniä kuutamossa, lähteä spontaanisti mökille lämmittämään rantasaunaa, tai kokeilla rullaluistelua ensimmäistä kertaa elämässään. Ja ylitse kaiken te halveksutte ja kartatte kuin kuin ruttoa vakaata toimeentuloa, rivitalonpätkää, kultaista noutajaa ja yhtä pilkku seitsemää lasta, uskoen vakaasti, että jos sellaiset joskus joudutte saamaan, elämästänne tulee helvettiä, kaikki ilo siitä kuolee, ja mikään ei koskaan enää tunnu niinku oikeesti miltään.
Mutta mietitäänpä nyt hetki, mihin tämä käsityksenne muka perustuu. Itse te ette voi tästä mitään tietää, kun ette ole kokeilleet. Kukaan jolla on asiasta oikeasti kokemusta ei luultavasti ole sitä teille kertonut. Havainnoistakaan tuskin on kyse, sillä luultavasti aivan monet tuntemanne tädit ja sedät juovat ihan mielellään viiniä kuutamossa, menevät flamenco-tunnille kuusikymppisinä, matkustavat tuntemattomaan maahan, laulavat rivoja lauluja mökkilaiturilla, ja niin pois päin. Ja vaikka se teistä olisikin hiukan irvokasta niin arvatkaa mitä: tädeillä ja sedillä on hauskaa, eikä heitä voisi vähempää kiinnostaa mitä te asiasta ajattelette.
Toisin kuin te, minä olen kokeillut. Minulla on aviomies ja oma paritalon pätkä ja kolme kissaa ja kaksikin työtä, ja kuulkaapa lapset, kyllä se on niin, että kaikki näistä tekevät minut varsin tyytyväiseksi. Kavereillani on lapsia ja kultaisia noutajia (tai mitä lie koiria, en minä niitä erota toisistaan), eivätkä hekään näytä asiasta suunnattomasti kärsivän. Tylsää ei vaikuta olevan juuri kenelläkään, vaan sama ongelma on kuin nuorempanakin: liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Osoittautuukin, että tavalliset asiat ovat tavallisia ei vain siksi, että ihmiset tuppaavat tylsästi matkimaan toisiaan, vaan myös siksi, että ne ovat ihmisistä mukavia asioita.
Hyvä nuoriso! Älkää uskoko mainosmiehiä vaan kuunnelkaa kokemuksen ääntä. Hankkikaa kunnon työ, vakituinen asunto, hyvä puoliso, koira tai kissa, ja pari lasta. Ryhtykää vastuullisiksi kansalaisiksi, noudattakaa lakeja ja tapoja silloin kun ne eivät ole selvästi epäoikeudenmukaisia, ja äänestäkää oikein. En takaa, että elämästänne ei tule tylsää, mutta takaan, että jos tulee, se johtuu yksinomaan teistä itsestänne eikä siitä, että olette aikuisia.
Posted in Sama suomeksi | Tags I dont want to play anymore, neuvoja nuorisolle, yhteiskunta | 11 comments
[ Posted by Janka
Fri, 06 Mar 2009 08:51:19 GMT ]
En jaksa kirjoittaa Lex Nokiasta sen enempää, mutta vihreiden äänestyskäyttäytyminen vetää kyyniseksi. Ei voi välttää ajatusta siitä, että puolueen logiikka on se, että ei haittaa kannatusta jos puolue äänestää puolesta kunhan Kasvi äänestää vastaan. Kasvin äänestäjäthän on tietysti niin tyhmiä, että ne äänestää Kasvia vihreiden listalta jatkossakin sillä ajatuksella, että Kasvi se kuitenki tietää ja ymmärtää näistä! Ollenkaan tajuamatta, että suhteellisessa vaalitavassa se ääni menee Kasvin lisäksi kaikille niille vihreille jotka äänestivät puolesta, ja joita on paljon enemmän.
Ei sillä, että uskoisin, että oppositiopuolueet pääsääntöisesti äänestivät vastaan koska ymmärtävät asian, eivätkä siksi, että ovat oppositiossa.
Juuri nyt on niin pahasti kurkku kipeä, että en voi välttää myöskään ajatusta, että on ihan mahdollista, että Kasvin äänestäjät oikeasti saattavat olla niin tyhmiä. Sen verran henkilökultin elkeitä on toisinaan ollut ilmassa. Mutta toivon, että se sentään on yleisen kurjan olon aiheuttama pessimismiharha, koska eihän voi olla niin, että ihmisille joille teknologian ymmärrys on tärkeää suhteellinen vaalitapa ei olisi selvä.
Eihän?
Posted in Sama suomeksi | Tags lex nokia, politiikka | 5 comments
